Saaste on Nostr: Lähinnä opin, että vaikka yritin kirjata menojani ja säästää rahaa, päädyin ...

Lähinnä opin, että vaikka yritin kirjata menojani ja säästää rahaa, päädyin silti menettämään asuntoni uudelleen ja olemaan käytännössä perseaukinen. En löytänyt parempaa tapaa, mutta ylimääräinen optimismi katosi 😂

Tapa, jolla olen seurannut, on muuttunut monta kertaa vuosien aikana. Minua harmittaa, ettei nuorempi minä ymmärtänyt varmuuskopioiden päälle, joten alkuperäiset seurantatiedot katosivat vuosia sitten hajonneen kovalevyn myötä.

Kun raha oli tiukilla, eli oikeastaan koko läpi opiskeluvuosien ajan, yritin seurata omaa rahankäyttöä yleisellä tasolla. Tuo ensimmäinen tärskäys aiheutti sen, etten oikeastaan halunnut ajatella rahaa. Se vain ahdisti minua, joten olen aina yrittänyt pitää seurannan helppona ja kevyenä. Se ahdistaa edelleen eli kaipa siitä jonkinlaiset traumat jäi.

Eniten halusin varmistaa sen, että vaikka minulla olisi miten vähän rahaa, yrittäisi laittaa jotain sivuun. Se saattoi olla 10 € kuukaudessa, mutta jos en parempaan pystynyt, se riitti. Sen lisäksi olen seurannut, että paljonko rahaa menee asumiseen, ruokaan ja viihteeseen. Yritin tehdä opintojen aikana myös töitä ja seuranta motivoi ainakin sitä kautta, että näki kuinka se ylimääräinen raha lisäsi niitä säästöjä ja antoi myös jotain kivaa arkeen.

Tuon seurannan myötä opin opiskelujen aikana sellaisenaan ajatteluun, että käytänkö rahat pariin siksariin ja hankin krapulan jota kadun seuraavat kaksi päivää, vai skippaisinko juhlat ja laittaisin saman rahan sivuun 😄

Sitten kun lopulta pääsin oikeisiin töihin, olen keskittynyt vähemmän kuluttamisen seurantaan. Seurasin kyllä kulutustakin, mutta jonkun aikaa sitä tehtyäni huomasin, ettei se oikein antanut mitään lisäarvoa. Elin niin rutiininomaisesti ja jostain syystä tulojen nouseminen ei nostanut kulutusta, joten jätin kulutuksen tarkemman seurannan lopulta pois. Aloin vaan säästämään enemmän nyt kun ei enää tarvinnut kituuttaa opintotuella ja opintolainalla.

Minun piti alkaa maksaa myös opintolainaa takaisin, joten seurasin sen edistymistä.

Minä en ole saanut minkäänlaista talouskasvatusta. Äidin esimerkistä opin vain sen, että kannattaa yrittää laittaa jotain "sukanvarteen" kykyjensä mukaan. Myöhemmin kuitenkin aloin miettiä, että ehkä säästämiselle on parempiakin tapoja kuin nollakorkoisella tilillä makuuttaminen. Lueskelin minimaalisen määrän sijoittamisesta ja aloin sijoittaa osan säästöistä passiivisiin indeksirahastoihin. Siitä tuli yksi seurattava asia omaan talousseurantaan.

Aktiivista osakekauppaa en ole koskaan tehnyt enkä tee. Minulla ei ole myöskään sijoitusasuntoja tai mitään muuta tällaista "suurta" sijoitustoimintaa. Kaikki tuollainen vain ahdistaa minua.

Nykyään seuraan lähinnä kuukausitasolla sitä, että paljonko rahaa tulee, paljonko sitä menee, kuinka iso siivu siitä menee asumiseen ja kuinka ison siivun laitan säästöön. Nyt asun vuokralla, mutta silloin kun minulla oli asuntolaina, seurasin myös sitä. Halusin ymmärtää kuinka paljon lyhennän lainaa, paljonko maksan korkoja ja kuinka kauan lyhennettävää vielä on.

Asioimme puolison kanssa lähes yksinomaan S-ryhmän kaupoissa, joten sieltä saa aika hyvän yleiskuvan sellaisesta normaalista arkikulutuksesta ilman, että sitä tarvitsee itse ylläpitää. Saatamme puolison kanssa vilkuilla sitä ehkä 2-3 kertaa vuodessa.

Tuossa joitakin päiviä sitten kirjoitin postauksen, jossa sanoin, että minua kuumottaa kirjoittaa netissä raha-asioista, joten pahoittelut jos tämä vastaus on hieman ympäripyöreä ☺️